keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Kvartsi

 Kivihelmiä


Eilistä päivää piristi saapunut helmilähetys. Tällä kertaa posti toi mukanaan aitoja kivihelmiä. Joukossa oli mm. howliittia, lumikvartsia, ruusukvartsia sekä obsidiaania. Mielessä on monta koru ideaa, jotka odottavat toteuttamista. Toden näköisesti korujen toteutus jää ensi viikkoon, koska tälle loppuviikolle on luvassa leivontaa ja juhlia . Eräs läheinen menee naimisiin ja hänelle olisi tarkoitus tehdä hääkakut ja voileipäkakut.

mm. tällaisia ihanuuksia posti toi  =) 
(kuvassa ruusukvartsi- ja lumikvartsi nauhaa)



Alla olevassa kuvassa on aiemmin tehty käsirengas. 
8mm kokoista lumikvartsia ja 10 mm kokoinen musta akaatti. 
Käsirengas on linkitetty hopeoidulla kuparilangalla.



Tässä vähän tietoa kvartsista

Lumikvartsi on ehkä kaikkein yleisintä kvartsia. Siitä käytetään myös nimeä maitokvartsi. Se esiintyy lumenvärisenä monien kivilajien päämineraalina ja kalliorakojen täytteenä. Kallion oteloissa kvartsi voi kiteytyä kauniiksi kuusisivuisiksi läpinäkyviksi kiteiksi. Tuolloin siitä käytetään nimeä vuorikide.

Ruusukvartsi on läpikuultavaa, tavallisesti vaaleanpunaista kvartsia. Litiumista johtuva väri vaihtelee ruusunpunaisesta violettiin. Lähes aina massamaisena esiintyvä ruusukvartsi on usein halkeillut ja siinä on vaaleita pilvimäisiä sulkeumia.

Savukvartsin väri vaihtelee savunruskeasta tummanruskeaan. Se esiintyy kiteinä vuorikiteiden ja ametistien tapaan ja seurassa kallion onteloissa, mutta myös massamaisena. Mustaa savukvartsia sanotaan morioniksi.

Sinikvartsi on ruusukvartsin tapaan usein halkeillutta. Väriltään se on tavallisesti kirkkaan tai samean sinistä, väri johtuu siinä olevista krokidoliittisulkeumista.

Keltakvartsi on luonnossa irtokappaleina esiintyvää kvartsia. Keltakvartsiksi sanotaan lumikvartsia, joka on esimerkiksi raudan vaikutuksesta värjäytynyt keltaiseksi. Normaalisti keltainen väri on voimakkain kiven ulkopinnassa, joskus värjäytyminen on ollut niin tasaista, että kappale on kauttaaltaan tasaisen keltainen.


Lähteet: 
http://www.geologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=156&Itemid=138

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti